Pikaluistelulle tukea Olympiakomitealta

Suomen Olympiakomitean hallitus päätti ensimmäisistä talvilajien tuista kohti Vancouveria 2010.

Suomen Olympiakomitean hallitus päätti talvilajien tuista kohti Vancouver 2010 -talvikisoja. Yhteensä talvikauden 2006-2007 ajalle tukea myönnettiin 897 000 euroa, josta ennakkoina lajiliitoille on maksettu 290 000 euroa. Päätökset tehtiin valmennuksen johtajan johdolla tehdyn talvilajien valmennuksen kartoituksen pohjalta. Päätökset linjaavat lajien tukemista Vancouver 2010 -talvikisoihin saakka, kuitenkin niin, että suunnitelmien toteutumista tarkastellaan vuosittain keväisin, jolloin päätetään myös seuraavan kauden tukisummista.

Torino 2006 -talvikisojen jälkeen talvilajien osalta siirryttiin pitkäjänteisempään tukiohjelmaan, joka aloitettiin kartoittamalla lajien valmennustoimintaa ja suunnitelmia kohti seuraavia Olympiakisoja. Torinon talvikisoissa Suomi voitti mitalin kahdeksassa lajissa. Vancouverissa 2010 mitaleja tavoitellaan vähintään yhtä laajalla rintamalla.

”Kaikilla Torino 2006 -kisoissa mukana olleilla lajeilla on tavoitteena vähintään yksi mitali Vancouverissa. Kaikilla talvilajeilla on ammattimainen, lajijohtoinen toimintamalli ja myös taloudelliset panostukset ovat korkeita tavoitteiden saavuttamiseksi”, toteaa Niemi-Nikkola kaikkia talvilajeja yhdistävistä piirteistä.

Tuloksia haetaan lajeittain hieman eri lähtökohdista ja erilaisilla suunnitelmilla. Alla valmennuksen kartoituksen pohjalta lyhyet luonnehdinnat lajien valmennusjärjestelmästä sekä tukipäätökset kaudelle 2006-2007.

Alppihiihdossa menestystä on tullut, mutta menestyminen on pienen joukon varassa. Valmennus on ammattimaista ja toiminta selkeästi johdettua. Valmennusbudjetti on suuri ja kuluista huomattava osa menee henkilöresursseihin. Järjestelmälaji, tuki 110 000 €.

Ampumahiihdon menestys on vaihdellut. Lajissa on käynnissä sukupolvenvaihdos ja valmennusvastuun on ottanut uusi päävalmentaja. Suunnitelmien tuloksellisuutta menestyksen osalta voidaan arvioida vasta muutaman vuoden kuluttua ja lajin asemaa järjestelmälajina tullaan arvioimaan vuosittain. Järjestelmälaji, tuki 50 000 €.

Curlingissa menestystä on tullut yhden joukkueen turvin. Liitolla on haluja kehittää maajoukkuetoimintaa, mutta resurssit ovat vähäiset. Mitalilajina curling on kuitenkin oikeutettu tukeen. Menestysodotukset kohdistuvat Markku Uusipaavalniemen osaamisen ympärille, johon valtaosa tuesta suunnataan. Kehityslaji, tukea 40 000 €, josta 10 000 € liiton kehitystoimintaan ja 30 000 € Markku Uusipaavalniemen joukkueelle.

Freestylehiihdon olympiahistoria on menestyksekäs. Menestys on ollut pitkälti samojen urheilijoiden harteilla jo vuosia ja seuraaviin talvikisoihin mennessä lajissa tapahtuu ainakin osittainen sukupolvenvaihdos. Freestylessa tehdään pienellä joukolla erittäin hyvää työtä. Valmennusosaamista siirretään lajikulttuurissa eteenpäin, ja taitovalmennus ja valmennuksen laatu ovat kunniassaan. Järjestelmälaji, 110 000 €.

Jääkiekko on ainoa olympiatasolla menestynyt joukkuelaji, ja sekä miesten että naisten joukkueella on seuraavissakin Olympiakisoissa realistinen mahdollisuus mitaleille. Koska miesten joukkueen runko tulee ulkomailta, suunnataan tuki siltä osin nuorten maajoukkueisiin. Naisten osalta tavoitteena on pelaajamateriaaliltaan ja henkisesti vahva joukkue Vancouverissa. Sitä lähdetään tavoittelemaan satsaamalla erityisesti yksilöihin ja seurakohtaiseen yhteistyöhön. Järjestelmälaji, tuki poikien maajoukkueelle 40 000 € ja naisten maajoukkueelle 90 000 €, joiden lisäksi opetusministeriö myönsi aikaisemmin jääkiekolle 80 000 € palloilulajien tukea.

Lumilautailussa hyvää menestystä on tullut usean urheilijan voimin ja jatkossakin useita mitalikandidaatteja tulee olemaan etenkin halfpipessa. Liiton valmennusjärjestelmää kehitetään ja vahvistetaan parhaillaan, mutta heikko taloudellinen tilanne hidastaa kehitystä. Menestystä tavoitellaan siten toistaiseksi yksilölähtöisesti. Huippuyksilötuelle Antti Autti, Janne Korpi, Markku Koski, Risto Mattila ja Toni-Markus Turunen. Tuki 5000 €/ urheilija, yhteensä 25 000 €.

Maastohiihto on perinteinen suomalainen menestyslaji, joka viime vuosina on uudistunut voimakkaasti. Tällä hetkellä lajin menestysodotukset ovat kasvussa ja panostukset kohti Vancouveria ovat vahvoja. Työtä tehdään uuden päävalmentajan nuoteilla ja lajissa nähdään realistisia mahdollisuuksia mitalimäärän moninkertaistamiseen tällä olympiadilla. Järjestelmälaji, 110 000 €.

Mäkihypyssä Suomella on realistista tavoitella ykkösmaan asemaa, vaikka lajissa onkin meneillään sukupolvenvaihdos ennen seuraavia Olympiakisoja. Lajin valmennusjärjestelmä on vahva, mutta kehityshankkeita on vireillä silti useita. Lajissa leiri- ja kilpailuvuorokausia tulee vuosittain 160-180, mutta silti kotiharjoittelulla on iso rooli. Henkilöresurssit vievät lajin valmennusbudjetista huomattavan osan. Järjestelmälaji, 110 000 €.

Pikaluistelussa on orastavaa menestystä saavutettu viime vuosina ja pääosin samat miesluistelijat tähtäävät menestykseen myös Vancouverissa 2010. Uusi päävalmentaja on nostanut sitoutumisastetta maajoukkue-toimintaan ja yhteisharjoitteluun. Vaikka valmennusbudjetti on järjestelmälajeista vaatimattomin, satsataan muun muassa huoltoon entistä enemmän. Lajin asemaa järjestelmälajina tullaan arvioimaan vuosittain. Järjestelmälaji, 70 000 €.

Taitoluistelussa on ollut viime vuosina hyviä naisluistelijoita, jotka ovat menestyjäehdokkaita myös tulevina vuosina. Liiton valmennusjärjestelmä on muista lajeista poiketen verkostomainen. Pääosa valmennustyöstä tehdään urheilija-valmentajapareissa seuratasolla ja liiton rooli on koordinoida toimintaa ja tuottaa tukipalveluita. Tällä hetkellä tukimuodoksi soveltuu parhaiten yksilöllinen tuki parhaille naisluistelijoille. Keskustelua liiton roolin vahvistamisesta jatketaan. Huippuyksilötuelle Alisa Drei, Kiira Korpi, Susanna Pöykiö ja Jenni Vähämaa. Tuki 8 000 €/ urheilija, yhteensä 32 000 €.

Yhdistetty hiihto on suomalainen menestyslaji ja jatkossakin menestyspotentiaali on hyvä, vaikka seuraaviin talvikisoihin tähtäävän ryhmän kokoonpano on osittain auki. Kahden hyvin erilaisen lajin harjoittelun yhdistäminen on haasteellista, niin valmennuksellisesti kuin taloudellisestikin. Harjoitusolosuhteiden hakeminen on erityisesti haastavaa. Järjestelmälaji, 110 000 €.