Myllypuron jääurheilukeskus

Myllypuron Jääurheilukeskus on Suomen Taitoluisteluliiton ja Suomen Luisteluliiton yhteinen rakennushanke, jota liitot ovat yhdessä suunnitelleet vuodesta 2002 alkaen.

Jääurheilukeskukselle on varattu paikka Helsingin Myllypurossa sitä varten kaavoitetulla alueella. Kaava on tullut lainvoimaiseksi 1.11.2007. Jääurheilukeskuksen suunnittelu perustuu uudenaikaiseen liikuntapoliittiseen ajatteluun, jonka perusteita ovat monikäyttöisyys, hyvät julkiset liikenneyhteydet, uusimpien energiaa säästävien ratkaisujen käyttö sekä huippu-urheilun ja harrastusliikunnan tarpeiden yhtäläinen huomioonottaminen. Suunniteltu jääurheilukeskus toimii omavaraisesti eikä sen toiminta edellytä julkista tukea alkuinvestointia lukuun ottamatta.

Sijainti: Helsinki, Myllypuron liikuntapuisto noin 1 km päässä Itäkeskuksen metroasemasta

Koko: Noin 17.000 m2

Liikuntapaikat: Kaksi kaukaloa (30 m x 60 m), yleisöluistelualue (20 m x 40 m), 400 metrin kiertävä pikaluistelurata (leveys 12 m), kolme curlingkenttää, kuntosali, peilisali, sisäjuoksurata, katsomotilat 2000 hengelle (laajennettavissa 3500 hengelle), mahdollisuus jääpallon arvokisojen järjestämiseen, varaus myöhemmin mahdollisesti rakennettavalle hiihtoputkelle, joka mahdollistaisi sprinttihiihdon arvokisojen järjestämisen. (Kuvia PDF-tiedostossa)

Käyttäjät: Hallin käyttäjiä tulevat olemaan (1) taitoluistelijat, joille halliin rakennetaan vaativan harjoittelun ja kansainvälisten kilpailujen edellyttämät suorituspaikat; (2) pikaluistelijat ja matkaluistelijat, joille halliin rakennetaan edellytykset huippuluokan harjoitteluun ja kilpailuun, (3) kaukaloissa tapahtuvien mailapelien harrastajat, (4) yleisö- ja harrasteliikkujat, joille halliin on aina pääsy jollekin sen useista jääalueista ja curlingradoista, (5) jääpalloilijat lajin arvokisoissa. Taito- ja pikaluistelussa tavoitteena on rakentaa hallista yksi maailman johtavista harjoittelukeskuksista, jossa vierailevat kansainvälisesti eri maiden hyviä olosuhteita hakevat urheilijat. Hallin käyttäjämäärän on arvioitu olevan vähintään noin 250.000 kävijää vuodessa. Kävijämääräarviosta 70-80% perustuu Suomen Taitoluisteluliiton ja Suomen Luisteluliiton selvitykseen niiden omien jäsenjärjestöjen käyttöön arki-iltaisin ja viikonloppuisin.

Kustannusarvio: Hallin kustannusarvio on 22 m€ (+ ALV 22%). Jääurheilukeskus harjoittaa arvonlisäverollista toimintaa, joten se saa rakentamiskustannuksiin kohdistuvan arvonlisäveron palautuksena, mutta sen perimiin käyttökorvauksiin lisätään vastaavasti arvonlisävero. Rakentamiskustannukset ovat rakentamisen ammattilaisten arvioita, joissa on otettu huomioon ennakoidut kustannusten muutokset. Halliyhtiön tarkoituksena on kilpailuttaa hallin rakentamisurakka. Hallin kustannukset nousevat, jos hallin yhteyteen rakennetaan hiihtoalue suunnitelman mukaisesti v. 2011-2012, ja sen kustannukset pienenevät, jos jääpallomahdollisuudesta luovutaan.

Hallin rahoitus ja käyttötalous: Hallin elinkaaren ylläpitokustannukset investointeineen 25 vuoden aikana (vaihtoehto 2 jääpallomahdollisuus mukaan lukien) ovat nykyarvossa noin 47 m€ (+ ALV 22%) (alkuinvestointi 18 m€ ja ylläpito lainanhoitokuluineen 29 m€). Hallin taloudesta valtion osuus olisi 3 m€ (7%), Helsingin kaupungin osuus 15 m€ (32 %) ja liittojen (Taitoluisteluliitto, Luisteluliitto) omistaman yhtiön osuus 29 m€ (61%). Helsingin kaupungin ja valtion osuus on suunniteltu tehtäväksi alkuinvestoinnin yhteydessä ja liittojen osuus toimintakustannusten kattamisen kautta. Liittojen toimintayhtiön tuotoille on noin 70-80% varmuus, joka perustuu olemassa oleviin alustaviin rahoituspäätöksiin ja alustaviin harjoitusvuorojen varauksiin. Hallin pitkän ajan ylläpidon epävarmuustekijät perustuvat yleisöluistelun suosioon, mainostuloihin, energian hinnan kehitykseen ja korkotason muutoksiin. Kaikista näistä on asiantuntijoiden arviot ja suunnitelma riskien hallitsemiseksi ja minimoimiseksi. Hallin käyttötalous on suunnilleen sama riippumatta siitä, rakennetaanko halli jääpallon pelaamisen mahdollistavassa muodossa, mutta jääpallovaihtoehto nostaa jonkin verran riskiä energiakustannusten muuttumisesta, koska hallin suurempi tilavuus lisää energiankulutusta.

Valtion osuus: Myllypuron jääurheilukeskus on opetusministeriön liikuntapaikkasuunnitelmissa huippu-urheilurakentamisen ykköskohde. Ministeriön rahoitussuunnitelmassa hankkeelle on suunniteltu 1.7 m€:n rakentamisavustus. Helsingin kaupunki on edellyttänyt hankkeelle suurempaa valtion osuutta ja halliyhtiön rahoitussuunnitelma perustuu 3 m€:n rakentamisavustuksen.

Helsingin kaupungin osuus: Halliyhtiö on anonut Helsingin kaupungilta n. 15 m€:n vaihtovelkakirjalainaa hallin alkuinvestointiin. Vaihtovelkakirjalaina olisi muutettavissa hallin osakkeiksi, jolloin Helsingin kaupunki tulisi halliyhtiön enemmistöosakkaaksi. Halliyhtiö ei edellytä Helsingin kaupungin osallistumista hallin käyttömenoihin, vaan on esittänyt, että hallin toiminnasta vastaisi erillinen liittojen omistama toimintayhtiö, joka vastaisi myös n. 4 m€ rakentamislainan takaisinmaksusta.

Helsingin kaupungin liikuntalautakunta on antanut asiasta 20.11.2007 Helsingin kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

"Myllypuron jääurheilukeskus parantaisi merkittävästi mahdollisuuksia saada Helsinkiin pikaluistelun ja jääpallon kansainvälisiä arvokilpailuja. Lisäksi se parantaisi pika- ja retkiluistelun harrastusmahdollisuuksia sekä toisi lisämahdollisuuksia taitoluistelun ja yleisöluistelun harrastamiseen. Täten hanketta voi pitää Helsingin kaupungin kannalta liikuntapoliittisesti kannatettavana.

Hankkeen rahoitus perustuu suurelta osin Helsingin kaupungin panokseen. Valtion tämän hetkinen rahoituspäätös ei ole yhtiön rahoitussuunnitelman mukainen. Sen korvaaminen rahoituslaitoslainalla lisäisi vuotuisia käyttömenoja.

Jääurheilukeskuksen käyttötalous tulee jo suunnitelmankin mukaan tarvitsemaan kaupungin laitosavustusta. Tämän lisäksi se edellyttää uuden laitoksen hyväksymistä tuetun käytön piiriin.

Liikuntalautakunta katsoo, että tässä tilanteessa tarvitaan vielä eri osapuolten välisiä neuvotteluja Myllypuron jääurheilukeskuksen rahoituksesta ja siihen liittyvistä mahdollisista omistusjärjestelyistä, tilajärjestelyiden vaihtoehdoista sekä lisäselvityksiä sen käyttötalouteen liittyvistä laskelmista."

Lausunnossa todetaan, että hallin rakentaminen ja ylläpito tapahtuisi pääosin Helsingin kaupungin kustannuksella. Vastaako tämä Luisteluliiton ja Taitoluisteluliiton käsitystä?

Tämänkokoisten liikuntapaikkojen rakentaminen voi vain harvoin tapahtua ilman merkittävää julkista panostusta. Enemmistö hallin alkuinvestoinnista tulisi Helsingin kaupungilta, mutta pitkäaikaisia suurhankkeita tulee tarkastella ottaen huomioon niiden pitkäaikaiset ylläpitokustannukset. Myllypuron jääurheilukeskuksen pitkäaikaisista (25 v.) kustannuksista liitojen toimintayhtiön osuudeksi tulee rahoitussuunnitelman mukaan noin 61% eli kyseessä on tehokkaasti suunniteltu julkisen toiminnan ja yksityisten kansalaisjärjestöjen toiminnan yhdistelmä.

Lausunnossa todetaan, että hanke edellyttäisi merkittävää kaupungin vuotuista panostusta hallin käyttökustannuksiin. Eikä tämä ole ristiriidassa sen kanssa, että liitot sanovat hallin toimivan omillaan?

Kaupungille jätetyssä hakemuksessa pyydetään, että kaupunki ei perisi jääurheilukeskukselta kustannuksia, jotka se normaalisti perisi. Koska osa tällaisista kustannuksista perustuu säännöksiin, joiden soveltamisessa kaupunki ei voi suosia yhtä tahoa, kaupungilta on anottu vastaavaa avustusta. Avustushakemus perustuu kuitenkin periaatteeseen, että nettomaksut kaupungin ja jääurheilukeskuksen välillä ovat yhtä suuret molempiin suuntiin. Tämä saattaa näkyä tuloina joillekin kaupungin toiminnoille ja kuluina joillekin toisille toiminnoille. Lisäksi kaupungilta on pyydetty, että hallin käyttäjät saavat tukea jäävuorojen käyttöön samoilla periaatteilla kuin muidenkin vastaavien jääratojen käyttäjät. Tämä on välttämätöntä, koska muuten käyttäjät suosivat tuen piirissä olevia liikuntapaikkoja. Hakemuksessa ei edellytetä jääurheilulle suunnattujen tukien kasvattamista, eikä jääurheilukeskuksen toiminta edellytä tällaisia tukia muuten kuin siinä laajuudessa, kun on välttämätöntä sen käyttäjien kohtelemiseksi tasa-arvoisesti. Tällainen tasa-arvoinen kohtelu voidaan saavuttaa myös nykyisten tukien puitteissa esimerkiksi tukemalla käyttäjiä eikä liikuntapaikkoja.

Riittääkö halliin käyttäjiä myös kesäajaksi, kun suurin osa nykyisistä jäähalleista on kiinni kesäisin?

Nykyisten jäähallien pitäminen kiinni kesäajan perustuu siihen, että jääkiekko ei ole tarvinnut kesäharjoittelua jäällä. Taitoluistelulla on kova pula kesäharjoittelupaikoista, ja pikaluistelussa pula on kansainvälinen. Taitoluisteluliitto ja Luisteluliitto ovat selvittäneet tarvetta jääurheilukeskuksen pitämiseksi auki myös kesäaikaan, ja selvitykset ovat osoittaneet, että tämänkokoisen jääurheilukeskuksen kesäkäytölle on kysyntää oikein markkinoituna. Hallin talouden kannalta asialla on rajattu merkitys, sillä hallin käyttökatteen (tulot-menot) kannalta kesäkäytöllä ei ole suurta merkitystä, ja jos kesällä ei ole riittävästi käyttäjiä, halli voidaan tarvittaessa pitää suljettuna.

Miksi Taitoluisteluliiton ja Luisteluliiton sijoitus on niin pieni? Miksi tähän hankkeeseen ei ole hankittu yhteistyökumppaneita, jotka rahoittaisivat hallin alkuinvestointia?

Taitoluisteluliitto ja Luisteluliitto eivät kumpikaan ole niin varakkaita urheilujärjestäjiä, että niillä olisi varaa merkittäviin sijoituksiin. Lisäksi niiden toimintaperiaatteena on lajitoiminnan kehittäminen, eikä merkittävät sijoitukset kiinteistöihin. Halliin uskotaan saatavan merkittäviä yhteistyökumppaneita, ja yhteistyökumppaneiden hankkimiseksi käytetään alan ammattilaisia ja nykyaikaisia keinoja. Yhteistyökumppaneiden osuus on kuitenkin tarkoituksella haluttu keskittää hallin toiminnan pitkäaikaiseen ylläpitämiseen (joka muodostaa n. 61% hallin pitkäaikaisesta rahoitustarpeesta).

Minkälaisia arvokilpailuja halliin odotetaan?

Pikaluistelun sprinttereiden MM-kilpailut on myönnetty Helsinkiin v. 2010, ja niiden järjestäminen edellyttää, että hallin rakentamispäätös tehdään kevään 2008 aikana. Hallin valmistuttua siinä odotetaan pidettävän pikaluistelun arvokilpailut noin joka viides vuosi ja maailmancup-kilpailuja joka vuosi. Taitoluistelun kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja hallissa pidettäisiin vuosittain. Jos halliin rakennetaan mahdollisuus jääpallon pelaamiseen, jääpallon arvokisoja pelattaisiin hallissa noin joka viides vuosi. Jos hiihtoputki rakennetaan hallin yhteyteen, siinä järjestettäisiin sprinttihiihdon kansainvälisiä kisoja vuosittain.