Liiton säännöt

9.4.2022

1§ Liiton nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Luisteluliitto ry ja sen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko maa. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä Finnish Speed Skating Association. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi.

2§ Liiton tarkoitus

Liiton tarkoituksena on toimia yhdistysrekisteriin merkittyjen pikaluistelua, rullaluistelua ja Roller Derbyä harjoittavien seurojen keskusjärjestönä. Yhdessä jäsenseurojensa kanssa liiton tavoitteena on edistää lajeja Suomessa ja luoda edellytykset lajien monipuoliselle harrastus- ja kilpailutoiminnalle, tukea elämänmittaista liikuntaharrastusta sekä mahdollistaa luistelijan kansainvälinen menestys.

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.

3§ Toimintatavat

Tarkoitustaan liitto pyrkii toteuttamaan:

1. tekemällä ja tukemalla luistelu- ja liikuntakasvatustyötä;
2. edistämällä pikaluistelua, rullaluistelua ja Roller Derbyä harrastavien seurojen, luisteluratojen, liikuntatilojen ja jäähallien perustamista ja toimintaa;
3. huolehtimalla luisteluliikunnan ja seuratoiminnan jatkuvasta kehittämisestä ja elinvoimaisuudesta lasten ja nuorten liikunnassa, aikuisten kunto-ja terveysliikunnassa sekä kilpa- ja huippu- urheilussa;
4. vaikuttamalla luistelun, liikunnan, terveyskasvatuksen ja liikuntaympäristön suunnitteluun ja toteutukseen;
5. toteuttamalla koulutusta ohjaajille, valmentajille, seurojen luottamushenkilöille ja muille jäsenille;
6. laatimalla ja vahvistamalla alansa kilpailu-, kurinpito-, merkki- ja muut tarvittavat erikoissäännöt, valvomalla niiden sekä Kansainvälisen Luisteluliiton (ISU) ja Kansainvälisen rullaluisteluliiton (Worldskate) amatööri-, osanottokelpoisuus- ja edustussääntöjen noudattamista sekä ratkaisemalla niitä koskevat rikkomukset ja erimielisyydet;
7. valvomalla jäsenseurojensa ja niiden jäsenten kilpailu-ja näytöstoimintaa Suomessa ja ulkomailla sekä tarvittaessa itse järjestämällä kilpailuja, näytöksiä ja juhlia;
8. edustamalla Suomen Luisteluliittoa Suomessa ja ulkomailla ja valvomalla sen etuja; ja
9. julkaisemalla ja kustantamalla Luisteluliiton lajeja koskevaa opetus-ja tiedotusaineistoa sekä edistämällä alaansa kuuluvaa tutkimustyötä.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi:

1. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;
2. hankkia varoja toimeenpanemalla asianomaisella luvalla keräyksiä ja arpajaisia;
3. järjestää kilpailuja, näytöksiä ja juhlia;
4. julkaista, kustantaa ja myydä alaan liittyviä painotuotteita ja tallenteita;
5. perustaa rahastoja; ja
6. hankkia toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Liitto voi lisäksi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa

toteuttamiseen liittyvää elinkeinotoimintaa;

4§ Liiton jäsenyydet

Liitto on Suomen Olympiakomitea ry:n jäsen. Liitto kuuluu jäsenenä Kansainväliseen Luisteluliittoon (ISU) ja Kansainväliseen rullaluisteluliittoon (Worldskate), joiden sääntöjä se jäsenliittoja velvoittavin osin noudattaa. Lisäksi liitto voi kuulua muihin liittohallituksen tarpeelliseksi katsomiin yhteisöihin.

5§ Liiton jäsenet

Liiton jäseniä ovat pikaluistelua, rullaluistelua ja Roller Derbyä harjoittavat seurat. Lisäksi liitolla voi olla kunnia- ja kannattajajäseniä. Varsinaisia jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäseniksi.

Jäseneksi voi kirjallisen anomuksen perusteella päästä 2 §:ssä mainitut ehdot täyttävä seura jätettyään liittohallitukselle toimintasääntönsä sekä todistuksen seuran rekisteröinnistä ja ilmoituksen seuran jäsenmäärästä. Jäsenanomuksen hyväksymisestä päättää liittohallitus.

Anomuksellaan jäsen sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä, niiden nojalla annettuja määräyksiä, mukaan lukien eettistä säännöstöä sekä reilun pelin periaatteita ja hyvää urheiluhenkeä ja liiton toimielimen päätöksiä sekä suorittamaan syysliittokokouksen määräämät mahdolliset liittymis- ja vuosittaiset jäsen-, kilpailumaksut.

Lisäksi jäsenet ja niiden jäsenet ovat velvollisia kaikessa toiminnassaan noudattamaan ISU:n ja Worldskaten sääntöjä, näiden sääntöjen nojalla annettuja määräyksiä sekä näiden järjestöjen toimielinten päätöksiä siltä osin kuin ne koskevat niitä.

Henkilö, joka on erityisesti edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, voidaan liittokokouksen päätöksellä kutsua liiton kunniajäseneksi. Kunniajäsen ei ole velvollinen suorittamaan jäsen- eikä muita maksuja liitolle.

Kannattajajäseneksi voi liittohallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka suorittaa syysliittokokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun.

Aikaisemmin saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6§ Sitoutuminen antidopingtoimintaan ja eettisen ja reilun pelin

periaatteisiin

Liitto ja sen jäsenet ja jäsenten jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n antidopingsäännöstöön sekä Kansainvälisen antidopingtoimiston WADA:n, Kansainvälisen Olympiakomitean ja ISU:n ja Worldskaten antidopingsäännöstöön sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

7§ Urheilun oikeusturvalautakunta

Liitto ja sen jäsenet sekä jäsenten jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä.

Liiton ja sen jäsenten tekemistä päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan, mikäli tehty päätös kuuluu lautakunnan toimivaltaan.

8§ Kilpailutulosten ja — tapahtumien manipuloinnin ehkäiseminen

Liitto, sen jäsenet ja jäsenten jäsenet sitoutuvat kaikin keinoin ehkäisemään kilpailutulosten tai tapahtumien manipulointia.

Liiton ja sen jäsenten toimintaan osallistuvat henkilöt, jotka ovat velvollisia noudattamaan näitä sääntöjä seurajäsenyytensä tai muiden järjestelyiden kautta, eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman kilpailunsa kilpailutapahtumista.

9§ Jäsenyyden lakkaaminen

Jäsenyys yhdistyksessä lakkaa, jos jäsen
a)eroaa tai jäsenyhdistys puretaan tai

b)erotetaan yhdistyksestä

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti hallitukselle.
Eroaminen astuu voimaan kuukauden kuluttua mainitun ilmoituksen jättämisestä, jona aikana eroava jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle kaikki erääntyneet ja sitoumuksiin perustuvat maksut.

Liittohallitus voi erottaa jäsenen määräaikaisesti, jos jäsen

rikkoo liiton sääntöjä tai niiden nojalla annettuja määräyksiä

toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai eettistä säännöstöä

jättää noudattamatta liittohallituksen tai muiden liiton elimien

päätöksiä

• sallii henkilöjäsenensä syyllistyvän yllämainittuihin rikkomuksiin tätä rankaisematta jättää maksamatta liitolle kuuluvan maksun tai
• jos yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste muutoin on olemassa.

Liitto voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta 6 kuukauden ajan sen erääntymisestä lukien.
Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava kohtuullisessa määräajassa tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Erottamispäätöksestä on lähetettävä ilmoitus erotetulle jäsenelle kirjatulla kirjeellä tai muutoin todisteellisesti viiden (5) päivän kuluessa päätöksestä lukien. Erottamispäätös astuu voimaan heti.

Erottamispäätöksestä voidaan valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle sen sääntöjen mukaisessa määräajassa.

10§ Kurinpito

Jäseneen, ja jäsenen jäseneen tai toimijaan joka kirjallisesti sitoutunut näihin sääntöihin voidaan kohdistaa liittokokouksen hyväksymiä liiton kurinpitosääntöjen mukaisia rangaistuksia.

Liiton kurinpitovaltaa käyttää liiton syysliittokokouksen valitsema kurinpitovaliokunta. Kurinpitovaliokunta on toiminnassaan ja päätöksenteossaan itsenäinen ja riippumaton liiton muista elimistä. Jäsenet luovuttavat ylimmän kilpailutoimintaa koskevan valvonta- ja kurinpitovallan liitolle.

Kurinpitovaliokunnan toimikausi on kolme vuotta kerrallaan. Kurinpitovaliokunnan toimivallasta, kokoonpanosta, toimikaudesta, tehtävistä, rangaistavista teoista, kurinpitomenettelystä ja rangaistuslajeista säädetään tarkemmin syyskokouksen hyväksymissä liiton kurinpitosäännöissä.

Suomen Luisteluliitto ja sen jäsenet sitoutuvat liikunnan ja urheilun yhteisiin vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskeviin kurinpitomääräyksiin ja urheiluyhteisön yhteisen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunnan toimivaltaan ja sääntöihin sekä sen
päätöksiin. Suomen Luisteluliiton jäsenet sitouttavat omat jäsenensä ja toiminnassaan mukana olevat henkilöt ja yhteisöt edellä mainittuihin kurinpitomääräyksiin ja kurinpitolautakunnan toimivaltaan, sääntöihin ja päätöksiin.

Epäillyissä dopingrikkomuksissa 1.1. 2021 alkaen kurinpitovaltaa käyttää kuitenkin voimassa olevassa Suomen antidopingsäännöstössä mainittu kurinpitoelin.

11§ Jäsenten tiedonantovelvollisuus

Jäsenten on vuosittain ennen elokuun 30. päivää lähetettävä liitolle sen vaatimat tiedot edellisen luistelukauden toiminnasta. Jäsenen tulee lähettää myös muut liiton pyytämät tiedot koskien toimintaansa.

12§ Liiton toimielimet

Liiton toimielimiä ovat liittokokous, liittohallitus, kurinpitovaliokunta sekä liittohallituksen alaisena tarvittava määrä valiokuntia.

13§ Liittokokoukset

Liitolla on vuosittain kaksi varsinaista liittokokousta: kevätliittokokous huhtikuun 30. päivään ja syysliittokokous marraskuun 30. päivään mennessä. Kokouksen ajan ja paikan määrää liittohallitus. Kevätliittokokous voidaan pitää aikaisintaan helmikuun ensimmäisenä päivänä, ja syysliittokokous aikaisintaan syyskuun ensimmäisenä päivänä. Kokouskutsu liittokokouksiin on julkaistava vähintään 30 vuorokautta ennen kokousta liiton virallisilla internetsivuilla ja / tai jäsenille sähköpostitse lähetettävässä kokouskutsussa. Ehdotukset liittokokouksessa käsiteltävistä asioista on lähetettävä liittohallitukselle kolme (3) viikkoa ennen kokousta.

Ylimääräinen liittokokous voidaan pitää, jos liittokokous tai liittohallitus niin päättää tai jos 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä jonkin määrätyn asian käsittelemiseksi kirjallisesti liittohallitukselta vaatii. 14§ Ääni — ja puheoikeus liiton kokouksissa

Liiton kokouksissa on äänivalta liiton jäsenseuroilla, joilla on oikeus lähettää kokouksiin yksi (1) äänioikeutettu edustaja sekä enintään viisi (5) lisäedustajaa, joilla on puheoikeus. Edustajien on oltava sen liittoon kuuluvan seuran jäseniä, joita he edustavat. Saman toimintavuoden aikana he voivat edustaa vain yhtä seuraa. Jäsenseurojen äänimäärät yhdestä kymmeneen (1-10) määräytyvät liittokokouksen vahvistamien seuraluokitteluvaatimusten mukaisesti. Niiden hyväksyminen edellyttää vähintään 3/4:n enemmistöä annetuista äänistä.

15§ Päätöksenteko liittokokouksissa

Kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi asiakysymyksissä se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa, ja vaaleissa ratkaisee arpa. Äänestys toimitetaan suljetuin lipuin, mikäli joku äänioikeutettu sitä vaatii.

16§ Kevätliittokokous

Kevätliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa;
2. todetaan kokouksen laillisuus;
3. tarkastetaan edustajien valtakirjat;
4. esitetään liiton vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;
5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle, toiminnanjohtajalle ja muille tilivelvollisille;
6. päätetään tunnustus-, ansio- tai kunniamerkkien jakamisesta liiton toimintaan ansiokkaasti vaikuttaneelle henkilölle;
7. kutsutaan kunniajäsenet ja myönnetään kunnia-, ansio-ja tunnustusmerkit; ja
8. valitaan ehdollepanotoimikunta;
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

17§ Syysliittokokous

Syysliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) äänten laskijaa;
2. todetaan kokouksen laillisuus;
3. tarkastetaan edustajien valtakirjat;
4. käsitellään ja hyväksytään seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio;
5. määrätään jäsenseurojen liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi;
6. määrätään kilpailijoiden osanottomaksut seuraavaksi toimintavuodeksi;
7. määrätään liittohallituksen kokouspalkkioiden ja tilintarkastajan palkkion suuruus;
8. valitaan:
1. joka toinen vuosi liittohallituksen puheenjohtaja kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi;
2. liittohallituksen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle
3. tilintarkastaja ja hänelle varamies
9. päätetään, miten liiton viralliset tiedonannot ja kokouskutsut on julkaistava seuraavan kalenterivuoden aikana ottaen huomioon näiden sääntöjen 10 §:n määräykset; ja
10. hyväksytään liiton kurinpitosäännöt ja niihin tehtävät mahdolliset muutokset; ja valitaan tarvittaessa kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet
11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

18§ Liittohallitus

Liiton toimeenpanevana elimenä toimii liittohallitus, johon kuuluu syysliittokokouksen kahdeksi (2) kalenterivuodeksi valitsemat puheenjohtaja sekä kahdeksan (8) jäsentä. Jäsenistä neljä (4) on vuosittain erovuorossa. Tapauksissa, joissa kukaan liittohallituksen jäsenistä ei ole erovuorossa, ratkaistaan erovuoroisuus arvalla. Liittohallituksen jäsenten toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan kalenterivuoden alusta. Liittohallituksen jäsenet ovat esteellisiä osallistumaan päätöksentekoon, kun henkilö on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa.

Liittohallituksessa tulee olla molempien sukupuolten edustus.

Jos liittohallituksen jäsen kesken toimikautta eroaa tai estyy hoitamasta tehtäväänsä liittohallituksessa, voidaan hänen paikkansa täyttää seuraavassa liittokokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Liittohallitus valitsee keskuudestaan yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) jäsentä on kokouksessa läsnä. Liittohallituksen käsittelemät asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

19§ Liittohallituksen tehtävät

Liittohallituksen tehtävänä on johtaa ja edustaa liittoa sekä hoitaa liiton asioita lain, näiden sääntöjen, liittokokouksen päätösten sekä liittoa sitovien sääntöjen mukaisesti. Erityisesti liittohallituksen tulee:

1. hyväksyä ja erottaa liiton jäsenseurat ja pitää jäsenluetteloa; 2. hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta sekä kirjanpitoa ja laatia talousarvioehdotus;
3. laatia vuosikertomus- ja toimintasuunnitelmaesitykset
4. kutsua koolle liittokokoukset ja valmistella niille esitettävät asiat sekä toimeenpanna niiden päätökset;
5. myöntää SM-, kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisluvat ja määritellä kilpailulupien myöntämisperusteet
6. julkaista kilpailukalenteri;
7. päättää kilpailutoimintaa koskevista määräyksistä
8. valvoa osallistumista ulkomaisiin kilpailuihin;
9. päättää kunnia-, ansiomerkkisäännöistä sekä jäsenseuroja kuultuaan kilpailusäännöistä; 10. päättää yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön hyväksymisestä kannattajajäseneksi; 11. valita liiton edustajat liiton ulkopuolisiin toimielimiin ja kokouksiin;
12. nimittää avukseen tarpeelliset valiokunnat;
13. ottaa palvelukseen ja erottaa liiton toiminnanjohtaja, määritellä hänen tehtävänsä ja palkkauksensa; 14. ohjata, edistää ja valvoa Luisteluliiton kehitystä sekä alue- ja seuratoimintaa. 15. tehdä kaikki palkkaus- ja irtisanomispäätökset.

20§ Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja yhdessä jommankumman varapuheenjohtajan kanssa tai joku heistä erikseen toimihenkilön kanssa, jolle liittohallitus on myöntänyt nimenkirjoitusoikeuden.

21§ Tilintarkastus

Liiton tilivuosi on kalenterivuosi.

Liiton tilit, vuosikertomus ja muut tarvittavat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajalle viimeistään maaliskuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajan on annettava tilintarkastuskertomuksensa liiton puheenjohtajalle viimeistään maaliskuun 31. päivänä.

22§ Sääntöjen muuttaminen

Päätöksiin, jotka tarkoittavat näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan 3/4 liittokokouksessa annetuista äänistä.

23§ Liiton purkaminen

Päätökseen, joka tarkoittaa liiton purkamista, vaaditaan 3/4 liittokokouksessa annetuista äänistä ja tämän päätöksen vahvistamiseen aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä seuraavassa liittokokouksessa vähintään 3/4 annetuista äänistä.

24§ Omaisuuden käyttäminen liiton purkautuessa

Jos liitto puretaan, sen omaisuus on käytettävä purkamispäätöksen tehneen liittokokouksen määräämällä tavalla luistelua edistävään tarkoitukseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.