Retkiluistelu

Retkiluistelu ei kuulu Luisteluliiton lajeihin, mutta hyvä luistelutekniikka tekee sen harrastamista hauskempaa! Retkiluistelu on luistelua vapailla ja auraamattomilla luonnonjäillä. Laji tunnetaan hollannissa nimellä Nordic schaatsen, englanninkielellä sitä kutsutaan nimellä Nordic Skating ja ruotsalaiset harrastajat taast tuntevat lajin nimellä långfärdskridsko.

Retkiluistelua harrastetaan elämyshenkisesti yleensä ryhmissä turvallisuusseikkojen takia. Varusteisiin kuuluvat mm. tukevat retkikengät tai monot, joihin voidaan kiinnittää luistinterät hihnoilla tai siteellä, jääsauva, naskalit, varustereppu, heittoköysi ym muut turvavarusteet. Turvallisuusasiat ja turvaharjoittelu ovat olennainen osa retkiluistelua.

Suomen Ladun jäsenyhdistys, Suomen Retkiluistelijat ry järjestää kursseja ja on kehittänyt lajin harrastamiseen myös nk. retkiluokat.

Retkiluisteluvarusteet
Retkiluistimien hinnat vaihtelevat sadan euron molemmin puolin, riippuen lähinnä jalkineen kiinnitysmekanismista. Luistimen terän tulee olla ruostumatonta terästä, paksuus tyypillisesti 1,5 mm. Toiset käyttävät luistimia, joissa kantapää on kiinni, toiset pitävät kantapään irti. Nykyään on myös käytössä ns. ”klap”-mekanismeja, kuten nykyaikaisissa pikaluistimissa.

Telemark -monot toimivat hyvänä yleisjalkineena, mutta monet käyttävät luistelumonoja ja vastaavia siteitä luistimissaan – tällöin pitää kuitenkin huolehtia siitä, että side asennetaan niin että jalka on tasapainossa sivuttaissuunnassa. On hyvä, että jalkine tukee nilkkoja ja että lestissä on ulkoneva reuna, ”rantti”, johon yleissiteen saa kiinni. Turvavarusteista naskali ja jääpiikki ovat välttämättömiä. Reppu on tyypillisesti 50 -litrainen – vaatteet on hyvä pakata esimerkiksi kahteen muovipussiin, joiden suut kiinnitetään ilmastointiteipillä. Nämä molemmat pussit pakataan vielä jätesäkkiin. Melontaliikkeissä myytävä ilmatiivis varustesäkki on myös erittäin kätevä.

Turvasäännöt
Turvasääntöjen noudattaminen luisteluretkillä on tärkeää. Suomessa hukkuu jäihin enemmän ihmisiä kuin missään muussa maassa suhteessa asukasmäärään. Jos jäällä liikkuvat noudattaisivat turvasääntöjä, ei tällaisia valitettavia onnettomuuksia pääsisi tapahtumaan.

Ensimmäinen sääntö on, että jäällä liikkuvalla on aina mukana jäänaskalit – sellaiset, jotka voidaan panna roikkumaan kaulalle, josta ne on helposti saatavilla ilman että käsien tarvitsee kastua. Naskalissa tulisi olla sellainen piikki, jonka saa lyötyä kohvajään läpi pitävään jäähän. Lisäksi pakollisiin varusteisiin kuuluu jääpiikki, jolla saa reiän 5 cm paksuiseen jäähän. Suksisauva ei yleensä ole riittävän vahva.

Luistelijalla on myös selässään haara- tai lantiovyöllinen reppu, joka sisältää mm. vaatekerran ilmatiiviisti pakattuna. Plutauksen yhteydessä reppu toimii kannattavana pelastusvälineenä. Nykyään suosittelemme vahvasti, että retkeläisillämme on mukana heittoköysi, jolla voi pelastaa jäähän pudonneen. Tärkein sääntö on, ettei yksin lähde jäälle. Ruotsissa on todettu, että vain noin puolet pääsevät omin avuin avannosta, vaikka heillä olisikin kaikki yllämainitut varusteet. Kännykkä on luonnollisesti monella mukana, tosin ulkomerellä kuuluvuus on heikko. Tietysti kännykkä säilytetään kuivana. Uutena varusteena on GPS yleistynyt. Siitä on paljon iloa retkellä, sillä sen avulla voidaan varmistaa seurueen tarkka sijainti.

Kun jää pettää
Plutaaminen ei ole vaarallinen tapahtuma, kunhan pitää päänsä kylmänä. Ensiksi rauhoitutaan yllätyksestä, kerätään levinneet varusteet roskaamasta maisemia. Käännytään siihen suuntaan mistä on tullut, sillä siellä on varmuudella kantavaa jäätä. Nojataan jään reunaan ja uimaliikkeillä ja potkimalla saadaan keho vaakasuoraan asentoon. Samalla nykäistään naskalit irti pidikkeistään, ojennetaan kädet niin pitkälle kuin mahdollista eteen ja lyödään piikit voimalla jäähän ja vedetään itseä eteenpäin.

Jos jää murtuu ei menetetä malttia, vaan tehdään sama operaatio uudestaan. Yleensä siinä vaiheessa on saanut ulottuvilleen joukon heittoköysiä, joita voi käyttää hyväkseen, jos ei viitsi käyttää naskaleitaan. Kun on päästy jäälle, repusta otetaan kuivat vaatteet, ”uhri” riisutaan ja kuivataan. Vaatteet vaihdon jälkeen matka voi taas jatkua iloisin mielin.

Mielenkiintoisia retkiä
Yleensä retket kestävät koko päivän. Aamulla lähdetään auringonnousun aikaan (etenkin keväällä aamuhetket ovat aivan upeita) ja takaisin palataan illansuussa. Kirkkaina talvi-iltoina tehdään kuutamoretkiä esimerkiksi Helsingin Kaivopuiston ulkopuolelle. Ulkomaillekin voi tehdä retkiä – esimerkiksi Ruotsissa retkiluistelu on hyvin yleistä. Kun tekee Tukholmaan viikonloppumatkan, kannattaa ottaa luistimet mukaan! Hollannissa luistelu on kansanhuvi. Kun kanavat jäätyvät, jäille ryntää miljoonia ihmisiä. Hollannissa on tuhansia luisteluseuroja, joista jokainen huolehtii omasta luistelureitistään. Kun se jäätyy ja todetaan turvalliseksi, paikalliseen lehteen ilmestyy ilmoitus, ja niin ihmiset luistelevat tämän reitin ja saavat siitä mahdollisesti mitalin.

Etelä-Suomessa kautemme alkaa ensiretkellä Hyvinkään Ridasjärvelle tai Karkkilan järviylängön järville, viikkoa myöhemmin jäätyvät Pohjois-Espoon järvet ja sen jälkeen Uudenmaan useimmat muut järvet. Joulukuussa siirrymme merenjäälle, ensimmäiset merenjäät ovat luisteltavia Pernajanlahdella, jäätymisen edistyessä löydämme uusia jäitä aina Hankoon asti.

Suomessakin on erinomaiset olosuhteet retkiluistelulle – järvemme ovat matalia sekä jäätyvät helposti ja sokkeloiset järvemme tekevät retkistä mielenkiintoisia. Kun lumi peittää sisäjärvet, voi siirtyä merenjäälle, joissa myös mahdollisuudet ovat upeat. Meillähän on maailman laajimpia saaristoja. Pohjanmaan rannikon ulkopuolella on myös mahtavat merijääolosuhteet ahtojäävyöhykkeineen. Siellä syntyy rannikon suuntaisia railoja, jotka jäätyessään tarjoavat pitkiä retkiä. Yksi upeimmista on jokunen vuosi sitten tehty kahden päivän retki Hangosta Bengtskärin kautta Jurmoon. Yhdessä päivässä voi myös retkeillä luistellen Jyväskylästä Lahteen tai Kotkasta Porvooseen.

Suomen Retkiluistelijat ry järjestää retkiä marraskuusta huhtikuuhun, mikäli sää sallii. Retkillä mukanaolijat on vakuutettu. Yhdistys myös kouluttaa retkivetäjiä ja järjestää retkiä sekä ylläpitää nettisivuja ja julkaisee vuosijulkaisua, jonka voi tilata esimerkiksi yhdistyksen nettisivujen kautta.